Helsingin Senaatintorilla kokoontui torstaina noin 13 000 mielenosoittajaa, kun laajat poliittiset lakot levisivät eri sektoreille, kuten koulutukseen, lentoliikenteeseen ja päivittäistavarakauppoihin. Tapahtuma oli Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) ja Ammattiliittojen erityisalojen keskusliiton (STTK) järjestämä vastalause hallituksen sosiaaliturvan leikkauksia ja uudistuksia kohtaan.
Lakot ovat vastaus pääministeri Petteri Orpon (NCP) hallituksen ehdottamiin uudistuksiin, jotka sisältävät muun muassa poliittisten lakkojen keston rajoittamisen maksimissaan yhteen päivään, ensimmäisen sairauspäivän palkattomuuden ja siirtymisen vientivetoiseen palkkamalliin. Tässä mallissa vientiteollisuus määrittelee palkankorotusten ylärajan.
Työministeri Arto Satonen saapui iltapäivällä paikalle ja ilmaisi, että ”työn vastaanottamisen on aina oltava kannattavaa Suomessa”. Hän toivotti SAK:n tervetulleeksi neuvottelupöytään vientimallista keskustelemaan. Pääministeri Orpo kommentoi tilannetta Brysselistä käsin, todeten suurten lakkojen olevan kohtuuttomia ja vahingoittavan Suomen kansantaloutta vaikeassa taloustilanteessa. Hän korosti, että hallituksen on edettävä työmarkkinareformien kanssa, koska ”Suomi on vaarallisesti velkaantunut”.
Tapahtuma on merkittävä, sillä viimeksi vastaavan laajuinen lakko järjestettiin Sipilän hallituksen työmarkkinajärjestelmän muutosten yhteydessä. Lakot jatkuvat perjantaina, jolloin julkinen liikenne liittyy mukaan ja suurin osa Helsingin alueen liikenteestä pysähtyy. Pitkän matkan junat tulevat myös olemaan vaikutuksen alaisina.
Tampereen yliopiston emeritusprofessori Harri Mellin ei usko poliittisen toiminnan päättyvän lakkojen myötä. Hän kuvailee Senaatintorin tunnelmaa päättäväiseksi ja arvelee, että ihmiset eivät helposti hyväksy hallituksen suunnitelmia. Lakkojen arvioidaan kattavan kaksi- tai kolmesataatuhatta henkilöä yhteensä.