Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) kamppailee taloudellisen haasteen edessä, sillä vuodelle 2023 ennustetaan 97,2 miljoonan euron alijäämää. Nousevat kustannukset, potilasmäärien kasvu ja henkilöstöpula ovat venyttäneet yli kahden miljoonan asukkaan terveydenhuollon tarjoajan budjettia.
HUS:n rahoitusongelmat heijastelevat laajempaa suuntausta suomalaisessa terveydenhuollossa, jossa samankaltaiset ongelmat kärjistyvät ikääntyvän väestön ja lääketieteellisen teknologian korkeiden kustannusten myötä. Tilannetta on pahentanut COVID-19-pandemia, joka on sekoittanut terveydenhuollon toimintoja ja lisännyt resurssien painetta.
HUS:n virkailijat ja terveydenhuollon ammattilaiset etsivät aktiivisesti ratkaisuja välttääkseen uhkaavan alijäämän. Harkinnassa olevat strategiat sisältävät hallinnollisten kulujen leikkauksia, toimintojen optimointia ja uusien rahoituskanavien tutkimista. Suomen hallitus on tunnustanut kriisin vakavuuden ja luvannut lisätukea, mutta vallitseva näkemys on, että tarvitaan enemmän kuin vain taloudellista apua – järjestelmällinen muutos on välttämätön terveydenhuollon rakenteellisten tehostuspuutteiden korjaamiseksi.
HUS, Suomen pääterveydenhuollon tarjoaja, on eturintamassa tarjoamassa välttämättömiä lääketieteellisiä palveluita. Organisaation taloudellinen vakaus on elintärkeää Helsingin metropolialueen asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Nykyinen taloudellinen tilanne toimii karuna muistutuksena tarpeesta kestäviin ja vankkoihin terveydenhuollon rahoitusuudistuksiin.