Suomen yliopistot ovat havainneet merkittävän kasvun kansainvälisten hakijoiden määrässä, erityisesti terveys- ja liiketalouden englanninkielisissä ohjelmissa. Tämä ilmiö, joka tuli esiin vuoden 2024 kevään ensimmäisessä yhteishakukierroksessa, osoittaa Suomen kasvavaa vetovoimaa korkealaatuisen koulutuksen ja palkitsevien uramahdollisuuksien kohteena.
Sosiaali- ja terveysalan englanninkielisiin kandidaattiohjelmiin on tullut ennätyksellinen määrä hakemuksia. Esimerkiksi Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kandidaattiohjelmiin tuli yhteensä 1,981 hakemusta, mikä on huomattava kasvu verrattuna aiempiin vuosiin. Tämä kuvastaa globaalin tarpeen kasvua päteville terveydenhuollon ammattilaisille.
Diakin vararehtori Leena Krohn iloitsee hakijamäärien noususta: ”Olemme innoissamme nähdessämme näin vahvan kiinnostuksen ohjelmiamme kohtaan ympäri maailman. Tämä osoittaa koulutuksemme korkean laadun ja opetussuunnitelmamme relevanssin globaalin terveydenhuollon työvoiman tarpeisiin.”
Monet tekijät vaikuttavat hakemusten määrän kasvuun. Suomen maailmanlaajuisesti tunnettu koulutusjärjestelmä, joka korostaa käytännön taitoja ja innovaatiota, houkuttelee opiskelijoita. Lisäksi maan vahva sosiaaliturvajärjestelmä ja sitoutuminen terveydenhuollon saatavuuteen tekevät Suomesta houkuttelevan kohteen opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita urasta näillä aloilla.
Englanninkielisten ohjelmien lisääntyvä saatavuus suomalaisissa yliopistoissa on avannut ovia kansainvälisille opiskelijoille, jotka eivät puhu suomea. Esimerkiksi Diak tarjoaa yhteisen online-pääsykokeen sosiaalipalveluille, mikä poistaa kansainvälisiltä hakijoilta tarpeen matkustaa Suomeen testeihin. Tämä saavutettavuus on lisännyt suomalaisten yliopistojen houkuttelevuutta.
Trendi ei rajoitu pelkästään terveydenhuoltoon. Myös liiketalouden ohjelmat suomalaisissa yliopistoissa houkuttelevat yhä useampia kansainvälisiä hakijoita, mikä todennäköisesti johtuu Suomen vahvasta taloudesta, kukoistavasta startup-ekosysteemistä ja innovatiivisista liiketoimintakäytännöistä.
Suomalaisten yliopistojen terveys- ja liiketalousohjelmien hakemusten määrän kasvu on positiivinen kehitys sekä laitoksille että koko maalle. Se osoittaa, että Suomi on hyvin asemoitu houkuttelemaan ja kouluttamaan seuraavan sukupolven globaaleja johtajia näillä kriittisillä aloilla. Kun Suomi jatkaa investointejaan koulutusjärjestelmäänsä ja edistää kansainvälistä yhteistyötä, voimme odottaa tämän trendin jatkuvan tulevina vuosina.