Suomi on saanut kritiikkiä ilmeisestä edistymättömyydestään vihreissä aloitteissa verrattuna naapurimaahansa Ruotsiin, mikä herättää huolia sitoutumisesta ilmastotoimiin.
Tuoreet raportit korostavat selkeää eroa kahden Pohjoismaan välillä, sillä Ruotsi on aktiivisesti toteuttamassa 25 vihreää projektia, kun taas Suomella ei ole vielä käynnissä yhtään. Tämä ero on herättänyt kritiikkiä ympäristöryhmiltä ja kansalaisilta, jotka kyseenalaistavat Suomen sitoutumisen ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Suomen Ilmastotoimintaverkoston tiedottaja Liisa Rohweder ilmaisi huolensa tilanteesta todeten: ”Käynnissä olevien vihreiden projektien täydellinen puuttuminen on huolestuttavaa. Meidän on nähtävä konkreettisia toimia päästöjen vähentämiseksi ja siirtymiseksi kestävään tulevaisuuteen.”
Suomella on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, sillä se pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Kriitikoiden mukaan maalta kuitenkin puuttuu selkeä tiekartta ja toteutettavissa olevat projektit näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen sijaan Ruotsi on ottanut merkittäviä askeleita toteuttamalla politiikkoja ja investoimalla uusiutuvan energian lähteisiin, kuten tuuli- ja aurinkovoimaan, sekä tutkimalla hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioita hiilijalanjälkensä vähentämiseksi.
Suomen hitaan edistymisen syyt ovat monimutkaisia. Byrokratia ja lupaprosessien viivästykset ovat osoittautuneet merkittäviksi esteiksi vihreiden projektien kehittämiselle. Lisäksi on esitetty näkemys, ettei Suomen hallitus ole tarjonnut riittäviä taloudellisia kannustimia yrityksille ja yksityishenkilöille kestävien ratkaisujen investoimiseen.
Helsingin yliopiston ympäristötalouden professori Jukka Pekuri korosti tarvetta muutokselle sanoen: ”Meidän on yksinkertaistettava hyväksymisprosessia ja luotava houkuttelevampi ympäristö vihreille investoinneille. Uusiutuvan energian kannustavat ja hiilipäästöjä rankaisevat veropolitiikat voivat olla tehokas väline.”
Vastauksena kritiikkiin pääministeri Sanna Marin ilmoitti uuden työryhmän perustamisesta, jonka tehtävänä on kehittää konkreettinen suunnitelma tiettyine projekteineen ja aikatauluineen. ”Tunnistamme ilmastokriisin kiireellisyyden,” sanoi pääministeri Marin. ”Työryhmä työskentelee ahkerasti kuilun ylittämiseksi ja varmistaakseen, että Suomi saavuttaa kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa.”
Suomen edistyessä ilmastotoimien kiihdyttämisessä uuden perustetun työryhmän tehokkuus ja sen kyky muuttaa suunnitelmia konkreettisiksi projekteiksi ovat ratkaisevia maan edistymisen kannalta kohti kestävää tulevaisuutta.